Ongelma heti alussa
Kun joku heittää väitteen kuin pommiin, on syytä räjäyttää se faktatarkistuksen roiskessa.
Ensimmäinen taktiikka – lähde tarkistaa lähde
Katso alkuperäistä artikkelia, blogia tai twiittiä. Jos lähde on tuntematon tai sen takana piilee anonymiteetti, varo.
Väline: faktapankit
Wikipedia on hyvä startti, mutta syvempi analyysi vaatii todennettua dataa: Tilastokeskus, WHO, Eurostat.
Toinen kerros – ristiintarkastus
Älä tyydy yhteen lähteeseen. Etsi vähintään kolme riippumatonta lähdettä, jotka vahvistavat tai kumoavat väitteen.
Metodi: Google Scholar ja hakukoneiden edistyneet operaattorit
Kirjoita “väite” + “site:.fi” + “-blogi”. Jos tulokset päättyvät viranomaisraportteihin, olet kultaisella radalla.
Kolmas vaihe – logiikka ja konteksti
Väitteet eivät eksy tyhjiin. Jos joku sanoo, että “Suomessa on 10 % väestöstä rikkaampaa kuin EU:n keskiarvo”, tarkista EU:n mediaani, vertailuvuodet ja määritelmät.
Kriittinen kysymys
Mikä on määritelmä “rikkaita”? Onko se bruttopalkka vai nettovarallisuus? Tässä kohtaa lähdevalinta kirkastaa tai sumuttaa.
Neljässä kerroksessa – aikajanan tarkistus
Vanhat tutkimukset eivät aina pidä paikkaansa. Jos artikkeli on vuodelta 1998, tarkista onko data päivitetty.
Työkalu: Wayback Machine
Se paljastaa, miten sama lähde on muuttunut ja paljastaa mahdolliset manipuloinnit.
Viimeinen isku – sosiaalinen todistus
Katsotko Facebook-ryhmiä, Redditin ketjuja tai Twitterin trendejä? Jos väite leviää kuin virus ilman kriittistä massaa, se on usein petosta.
Anna esimerkki
“Kylmäsukellus parantaa aivotoimintaa” – Jos kaikki kommentoivat “tämä on totta” ilman linkkejä, anna periksi.
Toimintavinkki
Kun epäilet väitettä, avaa uusi selainikkuna, syötä hakusanat, tarkista lähteet, vertaile dataa ja sulje kaikki epäluotettavat sivustot. Lopuksi, kirjoita lyhyt yhteenveto ja jaa se kollegalle. Tässä on se: miten väitteet tarkistetaan.